Elokuun kruunu 가사

eilen kruunua oksista punoin heitin mereen, en laskenut päähäni kirjassa kerrottiin vanhan ystävän kuolleen kesken matkaa nämä päivät on lyhyitä, lyhyemmiksi käyvät silti tai juuri siksi tunnen että jokin kasvaa nyt tarinat huuhtoutuvat mereen virran mukana se tuo syksyn lehtiä ja kevään suurta tulvaa tämän halusitko minulle opettaa jotain tummaa niin kuin verta vieläkö kauan tänne täytyy tulla jotain hakemaan olitko se sinä vai, en taida muistaa, välittää kun katsot molemmilla silmillä on vain tanssi ei mitään muuta mutta päästäksesi siihen sinun on kuljettava loputtomat kilometrit meren rannassa vaahto ui, linnut viistää vettä on vielä yö mutta kohta on aamu