Kirkkain Silmin 가사

Valo taittuu ikkunasta sisälle mun lattiaan. Saman ympyrän se kiertää joka päivä uudestaan. Se ei vaihdu vaikka vaihtuu ympäriltä kaikki muu. Mennyt huolettomuus haihtuu Ja taakat pitkin selkää jakautuu. Vaikka aikuiseksi muuttuu palasensa halliten. Silti yksi aina puuttuu yhä syliin kaivaten. Pienen pienen kyyneleen huomaamatta pyyhkäisen kun lapsi kertoo kirkkain silmin: Pihalla näin enkelin. Hetki hetken jälkeen painaa syvempänä tietoisuus. On hetket kaikki lainaa. Ja tää pieni omaisuus siihen nojaa niinkuin muutkin. On hauraat tukipuut. Mutta tyhjyys jäytää luutkin. Kun se kuilun lailla eteen avautuu. Vaikka aikuiseksi... Aamulla se istui meidän autoon, kun mentiin lumisateeseen. Iltapäivän potki palloo nauroi viimaan pakkaseen. Pieni alku vaahteran yössä kuuta kurkottaa. ´Ja kuva enkelin me tehtiin hankeen hohtavaan. Vaikka aikuiseksi... Vaikka aikuiseksi...