Asustelaulu 가사

Kun ensi kerran sinut näin oli paitani väärin päin Kun ensi kerran sinut tanssiin hain oli housuni likaiset vain Kun ensi kerran sua suutelin olin paljain päin ja palelin Kun ensi kerran sinut kotiini vein olin rähjäinen, toden sanoaksein Anna anteeksi, edes kokeeksi, enhän peiliä katsella mä voi, kun äänesi mielessäni soi Koita ymmärtää, koita käsittää, eihän huonone siitä rakkauteni, jos likainen on asusteeni Kun sitten viimein kanssas naimisiin menin, oli pyhäpuvun puntit kurassa vuoksi kelin Kun sitten viimein lapsen sulle tein, sillälailla (uugh!) olin täysin vaatteita mä vailla Kun sitten lapsemme viimein kastettiin, mua likaisista housunkauluksista moitittiin Kun sitten viimein eron susta sain, olin rähjäisin jätkä mä niillä main Anna anteeksi, edes kokeeksi, enhän peiliä katsella mä voi, kun äänesi mielessäni soi Koita ymmärtää, koita käsittää, eihän huonone siitä rakkauteni, jos likainen on asusteeni