歌詞座標
FI原文歌詞
翻訳はまだありません。原文を表示しています。
Siinä pienen kaupungin torilla,
Raatihuoneen ja tuomiokirkon välillä.
Miestä odottaa rovio,
Jos ei tunnusta erehtyneensä,
Jos ei luovu harhaopistaan,
Eikä alistu kirkon alle.
Ripustetaan orteen riippumaan,
Hehkuvilla hohtimilla, nahkaansa korvennetaan,
Vasen kätensä silvotaan, mies huutaa:
En tunnusta! en luovu! en alistu!
Pyöveli on neuvoton;
Mies tarjoaa toisenkin käden
“mikä antaa miehelle voimaa?”
Kysyy hän itseltään
En tunnusta! en luovu! en alistu!
Astuu esiin hovinarri, antaa neuvon:
“tukkikaa hänen suu!
Joka vaikenee, hän suostuu!”
Ja narria kuunneltiin.
Mutta kun kansa ei enää kuulekaan miehen huutavan, alkaa se itse huutaa. torilta, kaduilta, katoilta ja ikkunoista kuuluu yksi ainoa iso huuto yli koko kaupungin:
Älä tunnusta! älä luovu! älä alistu!
