Paroles de Kolmostie

Kolmostie, kenet vie, sillä paluuta ei lie. Sen tunnen omaksein, kun taaksein kilometrit jää Kolmostie, kenet vie, sillä paluuta ei lie. Nään monta kaistaa, taas maistaa tahdon elämää Kun lähdin, soi mielessäin laulut lakeuden Vaan kauempaa viihtyisi kahleissani en, sä pyysit että jään, vaan lähdin etelään Kai kerran mä löytäisin määränpään Kolmostie, kenet vie, sillä paluuta ei lie. Sen tunnen omaksein, kun taaksein kilometrit jää Kolmostie, kenet vie, sillä paluuta ei lie. Nään monta kaistaa, taas maistaa tahdon elämää Kun aurinko laskeutui laton meren taa, niin tiesin, en sellaista nähdä enää saa. Vaan kiiolat valojen, yön yllä talojen Ja kaukana viittani viimeinen Kolmostie, kenet vie, sillä paluuta ei lie. Sen tunnen omaksein, kun taaksein kilometrit jää Kolmostie, kenet vie, sillä paluuta ei lie. Nään monta kaistaa, taas maistaa tahdon elämää Kolmostie, kenet vie, sillä paluuta ei lie. Sen tunnen omaksein, kun taaksein kilometrit jää Kolmostie, kenet vie, sillä paluuta ei lie. Nään monta kaistaa, taas maistaa tahdon elämää