Letra de Pelkkä Ihminen

Niin huomaamatta Viet pohjan alta Ja paikoilleni jään pekloineni hämärään Virumaan kuin kuolemaan Ei paljoa jäänyt, kun kaiken poistit Tuo tumman mielen syys Vain varjoihinsa virittyy Ja kurimukseen kuristuu Soi kunniaksi Tuon kurjan luojan Vain riimit joista jää Ei säveltäkään elämään Olen pelkka ihminen Joka kestäisi vaikka katkeaa Kulkemakka tätä tielä katkeraa Ja kaiken luulin Jo tielle tulleen Vain enpä pimeää Näin suurta mikä selättää Olen pelkka ihminen