Songtext von Kaunotar Ja Basisti

Lapin rundi tammikuussa, kustaan suoraan bussin kardaaniin. Ei oo varmaan helppoo olla nainen, kun tyhmyys tiivistyy. Mut hyvin se tän ottaa, se sanoo meitä kultapojikseen. Mutta miten musta tuntuu, että minulle sen sanoo tosissaan. Tää onko kaikki kuvitelmaa vaan, taas luulenko liikaa, luulenkoliikaa. En ajatuksiltani rauhaa saa, kun kaiken aikaa mietin mielessäin tunteeko hänkin myös näin. Muut humalaansa nukkuu, taas bussia saan ajaa läpi yön. Hän pitää mulle seuraa ja kertoo asioitaan itsestään. Kuinka äiti laittoi välit poikki kun tytär alkoi laulamaan. Ja minä ajan vaikka haluaisin vaihtaa nuo kaikki sanatsuudelmaan. Tää onko kaikki kuvitelmaa vaan, taas luulenko liikaa, luulenkoliikaa. En ajatuksiltani rauhaa saa, kun kaiken aikaa mietin mielessäin tunteeko hänkin myös näin. Tää onko kaikki kuvitelmaa vaan, taas luulenko liikaa, luulenkoliikaa. En ajatuksiltani rauhaa saa, kun kaiken aikaa mietin mielessäin tunteeko hänkin myös näin. Tammikuussa lapin yössä tankki alkaa olla tyhjillään.